Kaunisteelta talvella saamastani kangaspaketista löytyi mm. pala ihanaa keltaista Orvokki-pellavakangasta, josta teinkin tässä keväällä tyynynpäällisen sohvalle, mutta jonka jälkeen sitä jäi vielä jäljelle pienempiin projekteihin. Päätin oikeastaan jo silloin että tekisin siitä keittiöpyyhkeen, sillä kangas on tosiaan pellavaa joten se sopii siihen tarkoitukseen täydellisesti. 

Suunnittelin pyyhkeen ripustettavaksi pitkältä sivulta, koska silloin se tulee asettumaan nätisti roikkuessa, joten kiinnitin keskelle sivua kuminauhan ripustuslenkiksi (minulla kun ei sattunut olemaan muuta nauhaa jemmassa)

Siten lopuksi silitin liinan käänteet ja ompelin ne.

En tiedä vielä tuleeko tämä omaan käyttöön (pyyhkeitä minulla on jo tarpeeksi) vai kiepautanko siihen jonkun tuttavan lahjan tänä kesänä jolloin se saa toimia ekologisena lahjapaperina ja samalla lahjan saaja saa siitä itselleen myös pyyhkeen.

Olen huomannut että ompeluprojekteista yli jääneitä hankalan pieniä, mutta pitkiä paloja on muuten aika kätevä hyödyntää tällaisten avainnauhojen tekemiseen, ja käyttöäkin niille tuntuu olevan sillä ainakin itse omaan jos minkälaista erillään pidettävää avainta. 

Tämän nauhan tein näiden kangaskassien jäljelle jääneistä Marimekon Lumimarja kankaista. Kankaan kuvio on toki liian iso erottumaan kokonaan mutta se tarjoaa hyvin silti vähän värieroja.

Omalla kohdalla koen että n. 6x85cm kokoiset kangaspalat soveltuivat näihin hyvin, sillä noilla mitoilla valmiiden avainnauhojen koko on n. 1,5cm x 80cm, mikä riittää hyvin kun lenkin pujottaa pään läpi ja nauha on samalla myös tukevan leveä. Näiden lisäksi tarvittiin vain karabiinilukko ja toki ompelulankaa.

Aloitin kääntämällä suikaleet neljään osaan niin että ensin reunat käännettiin pitkiltä sivuilta molemmin puolin n. 1,5cm sisäänpäin ja sitten nauha taitettiin vielä näiden käännösten keskeltä kahtia, jolloin kangasta on päällekkäin nelinkertainen määrä. Näin ollen nauhan pituus oli edelleen 85cm mutta leveys sen 1,5cm. 

Kiinnitin käännökset nuppineuloilla, silitin nauhan ja sen jälkeen ompelin avoimen reunan umpeen.

Minulla on tapana avata parvekekausi Vappuna (säästä riippumatta) ja niin myös tein tänäkin vuonna. Tästä syystä minun pitää joka vuosi noin viikkoa ennen sitä aloittaa parvekkeen siivoaminen talven jäljiltä ja yleensä tykkään myös sisustaa sitä hieman edellisestä vuodesta poikkeavaksi. Tämä taas pitää sisällään reissun Ikeaan tai vastaavaan, mutta tänä vuonna päätin etten osta kasvien lisäksi parvekkeelle mitään uutta, vaan päädyin sen sijaan uudistamaan vanhoja kalusteita.

Isoimman muutoksen koki pöytäryhmä, jonka maalasin ja koristelin uudelleen vanhoilla maaleilla ja sabluunalla (tässä postauksessa siitä tarkemmin lisää). Lopputulos oli pirteä ja hieman retro-henkinenkin.

Kukkaruukuista puheenollen maalasin neljä vanhaa ja eriväristä ruukkua Vintage kalkkimaalilla sävyssä antiikin roosa. Loput ruukut jätin valkoisiksi.

Jotain uutta sain sentään parvekkeelle, sillä löysin talonyhtiöni metalliroskiksesta tämän hienon lyhdyn. Siinä oli alun perin sisällä paristoilla toimiva led-kynttilä joka oli rikki, joten irrotin sen kokonaan lyhdystä. Harmillisesti se jätti jälkeensä aukon lyhdyn pohjaan, mutta sitä ei onneksi näe kun laitoin lyhdyn roikkumaan parvekkeen päätyseinään. Lyhty oli myös hieman ruostunut, mutta kalkkimaalilla maalattuna se näyttää taas hyvältä. 

Tässä vielä miltä parveke näytti alussa: (vanhat parvekelaatat ja lattia piti hinkata kunnolla harjan ja saippuaveden kanssa)

Ja tässä jälkeen...