Tämän kertaisessa Throwback Thursday postauksessa haluan esitellä yhtä ensimmäisistä laukku projekteistani, eli Marimekon Karla laukun jäljitelmää, jonka tein muutama vuosi sitten. En ollut tuolloin vielä varma haluanko uhrata niin paljon rahaa oikean ostoon, sillä epäilin että olin ihastunut siihen vain sen trendikkyyden vuoksi, jolloin sen käyttöikä olisi jäänyt lyhyeen. Siksipä päätin kokeilla sen kopiointia, ja jos olisin siihen tyytyväinen vähintään vuoden, saisin ostaa itselleni sen oikean Karlan.
Homma alkoi kankaan metsästyksellä. Eurokankaasta en löytänyt tarpeeksi kivaa tekonahkaa, mutta Jyskistä bongasin tarkoitukseen hyvin sopivan keinonahkaisen pöytäliinan, joka maksoi 10e. Pidin erityisesti sen tekstuurista, joka muistutti aitoa nahkaa.
Vuoreksi ostin tavallista mustaa puuvillakangasta Eurokankaasta, ja Sinellistä hihnaa varten mustaa nahkanyöriä. Materiaaleja ja tarvikkeita kului nämä ja muut asiat mukaan lukien siis seuraavasti:
- keinonahkakangasta 40x150cm (Jysk)
- nahkanyöriä 2m (Sinelli)
- vetoketju 25cm (Eurokangas)
- mustaa ompelukonelankaa (Eurokangas)
- mustaa puuvillakangasta (vuori) (Eurokangas)
- ompelukoneen nahkaneuloja (Jysk)
- kankaan rei'tin (Sinelli)
Rahaa materiaaleihin ja muihin tarvikkeisiin joita minulla ei ennestään ollut, kului noin kolmekymppiä
En kuvannut ompeluprosessia, mutta yritän kuitenkin kuvailla sitä tässä sanallisesti vaihe vaiheelta, jos haluat vinkkiä miten tällaisen voi tehdä. Eli aloitin työn leikkaamalla pöytäliinasta kahdeksan 10x40cm palaa. Näin jälkeen päin ajateltuna, olisi pitänyt tehdä palasia kaksinkertainen määrä eli16kpl ja ne puolet kapeampina eli 5x40cm, mutta ihan kivoilta nämä leveämmätkin palat näyttivät valmiissa laukussa.
Sitten ompelin palat yksi kerrallaan toisiinsa takaisin yhteen. Tämä kävi niin, että asetin ensin kaksi palasta oikeat puolet vastakkain, ja sitten ompelin ne toisiinsa kiinni toisen pitkän sivun reunasta, jolloin taitteet jäi kankaiden nurjalle puolelle piiloon. Sitten otin seuraavan irrallisen palan, ja asetin sen toisen edellisen palan kanssa oikeat puolet vastakkain, ja ompelin ne toisiinsa kiinni niiden vapaalta yhteiseltä pitkältä sivulta. Jatkoin näin kunnes kaikki kahdeksan palaa olivat toisissaan kiinni, mutta reunimmaisten palojen reunimmaiset pitkät sivut olivat vapaat, eli palat eivät muodostaneet vielä rullaa.
Leikkasin mustasta puuvillakankaasta saman kokoisen palan ja ompelin sen kiinni päällisosaan ensin taittaen molempien kankaiden reunat hieman sisäänpäin, jolloin taitteet jäivät vuoren ja päällisen väliin piiloon. (Näin jälkeen päin viisastuneena olisin laittanut väliin tukikankaan jotta laukusta olisi tullut ryhdikkäämpi)
Seuraavaksi ompelin kankaan pitkien sivujen väliin vetoketjun, jonka jälkeen laukku muistutti jo rullaa. Tein rullan päätyihin noin kymmenen reikää koko reunan matkalle (tein reiät pareittain niin että kaksi reikää oli aina vain muutaman sentin toisistaan erillään, jotta kun hihnan pujottaa rei'istä ja ne kiristetään yhteen niin laukun päädyn rypytyksestä tulee tiukka.)
Seuraavaksi siis pujotin nahkanyörin päät siksakaten läpi laukun reunojen rei'istä, ja vedin nyörin tiukaksi, jolloin rullan päät sulkeutuivat ja näin muodostui ensimmäistä kertaa umpinainen laukku. Solmin nyörin päihin solmut, ja ylimääräiset repsottavat nyörinpäät kiinnitin hihnaa vasten käärimällä niiden päälle pienet nahkakankaasta leikatut palat, jotka yksinkertaisesti liimasin kiinni tekstiililiimalla.
Vaikka laukku näyttää todella kotikutoiselta olin siihen ihan tyytyväinen. Niinkin paljon että ostin lopulta itselleni synttärilahjaksi aidon Karlan, ja olenkin ollut sen tyytyväinen omistaja jo päälle kaksi vuotta eli tämän oman version annoin siis eteenpäin.
Tekstit
