Kolme vuotta avoparvekkeella seissyt Ikean pieni pöytäryhmä koki tällä viikolla kaivatun muodonmuutoksen, sillä se oli luonnonvoimien ansiosta päässyt aika huonoon kuntoon. Mikä kivointa, sain hyödynnettyä projektissa pelkästään omasta takaa olevia materiaaleja, joten hintaa uudistukselle tuli täydet nolla euroa.

Alkuperäisesti ruskeaksi sävytetty puupinta oli alkanut kulumaan ja hilseilemään pahasti ja se oli myös likaantunut kauttaaltaan, joten ensimmäisenä tehtävänä puhdistin molemmat tuolit ja pöydän tärpätillä ja teräsvillalla hangaten. Samalla petsi irtosi myös hyvin, muta kohdissa joissa se oli tiukemmassa käytin maalinpoistoainetta. 

Miranolia levitin niin ikään myös kaksi kerrosta. Kaikkien kerroksien välissä odotin aina vuorokauden joten pohja- ja pintamaalaamiseen meni yhteensä neljä päivää. Kuten kuvasta näkyy Miranol oli juoksevampaa koostumukseltaan ja sitä sai pyyhkiä ahkerasti pois metalliosista maalaamisen jälkeen.

Koska en halunnut pöydän ja tuolien olevan yksivärisiä, maalasin niiden pintaan kuvioita sabluunan ja keltaisen ja pinkin maalin avulla ennen lakkausta. 

Ja tässä on lopputulos!

Ja tässä valmis hylly! 

Vanhojen ruukkujen kunnostus-urakka on lopulta valmis,  sillä viimeinenkin sai tänään pintaansa uuden ilmeen. Itse asiassa sain mielestäni niinkin kivan tuunausidean, että nähdessäni kirpparilla toisen samanmallisen ruukun otin senkin samalla työn alle.

Koska akryylimaali jätti pinnan kiiltäväksi, suhautin päälle vielä matan spraymaalipinnan. Ruukuista sain vanhan näköiset hiomalla niiden reunoja hiomapaperilla, jolloin savipinta tuli näkyville. Tämän jälkeen ruukut olivat valmiit koristeltaviksi.

Koska nämä ruukut olivat hieman muodokkaammat kuin muut ruukkuni, halusin näihin sellaista ns. koristeellista vintage/boheemia fiilistä. Sen sain aikaan helposti näillä sinivalkoisilla serveteillä, joissa oli lintujen ja kasvien kuvia, ja jotka kiinnitin decoupage menetelmällä ruukkuihin.

Decoupagessa servetistä irtileikatut kuviot kiinnitetään ruukuun, esim. tällä ModgePodge-aineella tai hommaan käy myös hyvin Erikeeperin ja veden sekoitus. Kuvioita ei kannata välttämättä leikata irti saksilla, vaan reunat naamioituvat paremmin ruukun pintaan jos niiden reunat ovat rosoiset, joten rajasin kuviot irti servetistä Tigerista ostetulla vedellä täytettävällä pensselillä. Kun kuvion rajat on kosteat, kuviot voi sen jälkeen helposti repiä irti muusta servetistä, sillä vesi on tehnyt paperista pehmeää. 

ModgePodgea sivellaan ensin ruukun pintaan siveltimellä, ja sitten kuvio asetetaan varovasti siihen kiinni ja painellaan sileäksi. Helpoiten tämä onnistuu kiinnittämällä yksi kuvion reuna ensin ruukkun kiinni, ja sitten, kuten tapettia asennettaessa, servettiä pidetään hellävaroen toisella kädellä tiukkana ja toisella kädellä servetin pinta painetaan kättä kuvion päällä liu'uttaen ruukkuun kiinni. Liu'utettavan käden päälle kannattaa laittaa esim. mingrip pussi, jonka sileä pinta saa kuvion asettumaan tasaisesti. Tässä vaiheessa pitää olla myös hyvin varovainen, sillä servetti repeilee helposti märkänä ja lisäksi rmyös ryppyyntyy herkästi.

Koska ruukun pinta oli valmiiksi tarkoituksella rosoinen, pienet rypyt kuvioissa eivät haittaa.

Kun kaikki halutut kuviot oli lisätty annoin ruukkujen kuivua noin vuorokauden jonka jälkeen tein ruukun pinnasta vesitiiviin lakkaamalla sen kellastumattomalla akryylilakalla. Myös Modge Podgea voi käyttää hyvin tähän vaiheeseen.  Myös ruukun sisäpuoli kannattaa tehdä vesitiiviksi jottei kasveja kastellessa lika ja vesi imeydy ruukkuun ja sottaa ulkopuolella olevaa koristelua. 

Aloittelevana ompelijana olen viime aikoina mieltynyt erityisesti kassien tekoon, sillä niiden avulla olen oppinut hyvin ompelemisen perustaitoja, ja kaiken lisäksi ne ovat myös käytännöllisiä itsellä pidettäväksi tai lahjaksi annettavaksi. Kangasvarastoni onkin huvennut niihin aika hyvin, ja tarkoituksenani oli lähteä penkomaan kangaskaupan palalaareja uusien kankaiden toivossa, kunnes ihanaksi yllätykseksi sain maaliskuun lopulla Kaunisteelta postissa setin heidän kauniita puuvilla- ja pellavakankaita, joista riittäisi ommeltavaa pitkäksi aikaa. 

Tykästyin varsinkin tähän "Sokeri" - nimiseen kankaaseen, jonka on suunnitellut Hanna Konola, ja joka on valmistettu 55% pellavasta ja 45% puuvillasta. Tätä kangasta sain n. 50x150 kokoisen palan, josta aluksi mietin että voisin mainiosti ommella yhden kassin ja yhden keittiöpyyhkeen, kunnes sain idean käyttää kassiin myös kangasvarastossani lojunutta pienehköä mustaa keinonahkapalaa, sillä halusin kokeilla vähän erilaisen kangaskassin ompelua kuin tavallisesti.

Tässä kassissa pohja tulisikin tuosta keinonahkasta ja yläosa Sokeri-kankaasta, jolloin ne loisivat hieman kontrastia keskenään. Tämän avulla saisin myös jäljelle jäävästä Sokeri- kankaasta tehtyä vielä toisen kassin, johon kassiosa tulisi Sokerista, mutta hihnat jemmassani olevasta tavallisesta valkoisesta pellavakankaasta. Eli näin saisin kaksi vähän erilaista kassia samalla kerralla!

Mustaa keinonahkaa oli sen verran jäljellä että sain leikattua siitä vähän päälle 35cm leveän ja 20cm korkean yhtenäisen palan, ja Sokeri-kankaasta leikkasin 2kpl 35cm leveää ja 25cm korkeaa palaa yläosaan, sekä 24x40cm palan hihnoihin (=yhteen hihnaan menee 12x40 cm kangasta). 

Toiseen kassiin jäi näin ollen Sokeri-kankaasta jäljelle 2kpl 45 x 50 cm kokoista palaa kassiosaan, ja valkoisesta pellavakankaasta leikkasin hihnoihin 24x40 palan. 

Ensin ompelin molempien kassien hihnat niin, että käänsin palat molemmilta pitkiltä sivuiltaan sisäänpäin 3cm ja sen jälkeen taitoin palan kaksin kerroin ja ompelin kiinni. Näin aina yhden hihnan kooksi jäi 3cm x 40cm.

Nahkapohjaisen kassin kanssa tein niin, että ompelin keinonahkakankaan kahden Sokeri-kankaan väliin (35cm pituiselta puolelta eli kassin leveyspuolelta), jolloin ne muodostivat yhtenäisen 35 x 70cm kokoisen palan. Siten käänsin sen kaksin kerroin oikeat puolet vastakkain, ja ompelin sivut umpeen. 

Sitten leikkasin ylijääneen nahkakankaan reunat pois.

Halusin tästä laukusta kirjekuorimaisen, joten en ommellut pohjaan syvyyttä. Lopuksi ompelin kassin ylätaitteen kääntämällä kankaan ensin 1cm ja sitten 2cm sisäänpäin ja sujauttamalla taitteen väliin hihnojen päädyt.

Näin kassista tuli sivun saumavarojen ja yläkäänteiden jälkeen n. 34cm leveä ja 32cm korkea.

Toisen kassin ompelin niin, että asetin kassi-osan oikeat puolet vastakkain, ompelin sivut ja pohjan kiinni, ompelin pohjan syvyydeksi kulmat nipistäen 9cm, ja käänsin kassin yläosan kaksi kertaa sisäänpäin 2cm niin että hihnat tuli tähänkin kiinni tuonne taitteen sisään. Tästä kassista tuli n. 43cm leveä ja 41cm korkea. Tähän kassiin laitoin myös tuon kankaan toisin päin jolloin kuvio on ylösalaisin, mikä on mielestäni oikein hauska näinkin.

Kaunisteen kangasvalikoiman löytää heidän nettisivuiltaan täältä, ja lisätietoa kankaiden valmistuksesta täältä.